www.suomenvuohiyhdistys.fi
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-

 
    Suomen Vuohiyhdistys Facebookissa
-

Suomen Vuohiyhdistyksen Syyskokous 23.11.2019 Ikaalisissa

Paikka: Kauppilan matkailutila
osoite: Kauppilanranta 2 39500 IKAALINEN
Aika: 23.11.2019 klo 10-15
Ohjelma:

klo 10:00 Tervetulokahvit ja yhdistyksen tervetuloa toivotus

klo 10:15 Miniseminaari: Vuohien terveys ja hyvinvointi – Kokemuksia tiloilta
•Vuohien utareterveys – utareterveyden määrittäminen katraassa, utaretulehdusten toteaminen ja ennaltaehkäisy – Jonna Ukkola, Markus Koivisto Suomen Vuohiyhdistys Ry
•Vuohien pitopaikka – rakentajan tarina Marko Pentinmäki, Jalasjärvi
•Tietoisku: Vuohien CAE- taudit – Jonna Ukkola Suomen Vuohiyhdistys Ry

klo 12:00 Lounas

klo 13:00 ProAgrian ajankohtaiset asiat – Milla Alanco – Ollqvist, ProAgria Etelä-Pohjanmaa
• Kare2020 – hanke
• Neuvo pienryhmät vuohille
• ProAgrian vuohipalvelut

klo 13:30 Syyskokous
• Sääntömääräiset asiat
• Sääntöuudistus
• Vartin työpaja: mitä toimintaa vuonna 2020?

Ilmoittautumiset viimeistään perjantaihin 15.11.2019 mennessä, jotta saamme varattua ruokailut ja kahvit. Ilmoittautua voit joko Jonna Ukkolalle puh. 040-7573757 tai Markus Koivistolle puh. 050-4635354 soittamalla tai viestillä. Ruoka – ja kahvimaksu 15€/hlö, voit maksaa käteisellä Markukselle tai yhdistyksen tilille OP FI7751440820010870 laita viestiin teksti Syyskokous ja nimesi.
Tervetuloa! yt. Vuohiyhdistyksen hallitus



-

Vuohien pienryhmätoiminta käynnistyy marraskuussa 2019!!!

ProAgria tarjoaa neljän koulutuksen kokonaisuutta:
Marraskuussa 2019: 1) Talous ja johtaminen
Vuoden 2020 aikana: 2) Jalostus 3) Nurmi 4) Ruokinta.
Tapaamiset pidetään osallistujatiloilla. Yhden koulutuksen kesto noin neljä tuntia. Osallistujia tarvitaan vähintään neljältä tilalta, että koulutus toteutetaan. Osallistumismaksuihin voi hyödyntää neuvo2020 rahoitusta.

Ilmoittautuminen 22.10. mennessä sanni.virtanen [ät] proagria.fi tai puh 043 8268639. Muista ilmoittautua mukaan!

-

Osta tilalta päivä 14.9.2019 Lähestyy!

Löydä vuohitilojen monipuolinen valikoima Osta tilalta -päivään ilmoittautuneilta tiloilta eri puolilta Suomea.

Seuraavat vuohitilat avaavat ovensa ja tilapuotinsa 14.9.2019
Saloniemen Juustola, Laitila klo 11-15
www.saloniemenjuustola.fi, Facebook
Mettipolun Pukki ja Porkkana, Jaala klo 12-15
www.vuohenliha.fi, Facebook
Vatajanrannan vuohitila yhteispäivä Kukkasmäen marjatilan kanssa, Kauhajoki
www.vatajanranta.net
Halmelan vuohitila, Loppi klo 10-15
www.halmelanvuohitila.net

Voit tarkistaa tilojen tarjontaa sekä muita tiloja alueeltasi seuraavasta osoitteesta: https://ostatilalta.fi/

-

Huomio lypsykuttujen pitäjä! Nyt on mahdollista osallistua tutkimukseen puutiaisaivokuumeen vasta-aineiden esiintymisestä vuohenmaidossa. Tutkimus on tärkeää ja vuohien pitäjälle maksutonta!

Suomessa ja Ruotsissa on käynnistynyt puutiasiaivokuumeeen esiintymistä kartoittava tutkimus. Indikaattorina voidaan käyttää lypsettävien eläinten maidon vasta-aineita,joita eläin tekee kuumeen aiheuttajavirusta vastaan.
Taudin esiintyvyyden kartoituksella on iso merkitys sen ennaltaehkäisylle, joten kartoituksella on iso kansanterveydellinen merkitys ja on selvää, että taudin ennaltaehkäisyllä on myös iso merkitys yksilötasolla.

Nyt on suomalaisilla vuohikasvattajilla mahdollisuus olla mukana tässä tärkeässä työssä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kiinnostuneet tilat ottaisivat HETI yhteytta Johanna Rautiaiseen (johannaraut [ät] gmail.com). Tavoitteena on, että mukaan tulevat tilat ottavat yhden tankkimaitonäytteen nyt elokuussa. Ja, jos vuohissa on havaittu punkkeja, niitä "poimittaisiin" mukaan samaan lähetykseen. Johanna Rautiainen laittaa kiinnostuneille välittömästi näyttenottopaketin. Se sisältää kaikki tarvittavat näytteenottovälineet ja ohjeet. Lisäksi näytteitä lähettäneelle on lyhyt kyselylomake (n. 3min kestää vastata siihen). Kyselylomakkeen laitan tulemaan sähköisesti.

Toivottavasti kiinnostuit asiasta: se on tärkeä! (ja koetetaan saada enemmän näytteitä kuin länsinaapuri :)Ensimmäisiä tuloksia kartoituksesta on odotettavissa jos ensi keväänä.

Valitettavasti rahallista korvausta näytteenotosta ja kyselylomakkeen täyttämisestä ei tutkimustaho voinut luvata, mutta osallistujat voidaan, näin halutessaan, ilmoittaa mm. tutkimussivuilla ja kun tuloksia kerrotaan (siis luettelona, ei niin, että nimi voidaan yhdistää mihinkään mahdolliseen tietoon; yksityisensuoja säilyy). Ja tila voi mainita , esim. markkinoinnissaan, näytteen lähetettyään, osallistuvansa tutkimukseen. (Voin lähettää itse tutkimuksesta lisää tietoa halukkaille) Tutkimus jatkuu tämän jälkeenkin (yht. 3v) ja saa varmasti matkan varrella suurta huomiota myös pohjoismaiden ulkopuolella.

Tutkimusta johtaa Ruotsin valtion eläinlääketieteellinen laboratorio.

Tutkimus on tuottajalle maksuton.



Huom. Tutkimuksen tavoitteena ei siis ole tulevaisuudessa antaa rajoitteita vuohenmaidon käytöstä, vaan kartoittaa aivokuumeen esiintyvyyttä ja kehittää taudin ennaltaehkäisyä!

Lisätietoa tästä sähköpostista tai ilmoittaudu heti halukkaaksi tankkimaitonäytteen lähettäjäksi!
johannaraut [ät] gmail.com


Tässä osoitteessa lisää tietoa puutiaisaivokuumeesta ja alla kopio osasta tekstiä:
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=kpp00005

Minkälaiset ovat borrelioosin ja puutiaisaivokuumeen ensioireet?

Borrelioosin ensioire on iholla laajeneva vaeltava punoitus, joka kehittyy puutiaisenpistokohtaan borrelioiden levitessä säteittäisesti ihoon. Se voi olla kauttaaltaan tasaisen punainen tai sitten punareunainen, mutta keskiosastaan vaaleneva.

Puutiaisaivokuume on yleensä kaksivaiheinen sairaus, joka aiheuttaa aluksi noin viikon kuluttua tartunnasta lievän kuumetaudin. Tauti voi rajoittua tähän ensimmäiseen vaiheeseenkin, mutta osalle kehittyy parin viikon päästä varsinainen puutiaisaivokuume, johon kuuluu korkea kuume, niskajäykkyys ja päänsärky, joskus vakavampiakin aivo-oireita.

Minkälainen on puutiaisaivokuumeen taudinkulku?

Puutiaisaivokuume on yleensä akuutti kaksivaiheinen sairaus, joka ilmenee aluksi noin viikon kuluttua tartunnasta lievänä kuumeena ja epämääräisinä yleisoireina (esim. päänsärkyä, lihassärkyjä). Tällöin virusta löytyy verenkierrosta. Ensioireista noin parin viikon päästä kehittyy osalle tartunnan saaneista taudin toinen vaihe, johon kuuluu tyypillisesti korkea kuume sekä niskajäykkyys ja päänsärky. Osalla potilaista esiintyy vakavampia aivo- ja hermosto-oireita, esimerkiksi halvauksia. Taudista voi jäädä myös pysyviä jälkioireita. Mitä vanhempana tartunnan saa, sitä todennäköisemmin taudinkulku on vakava. Lapsilla vakavat aivo-oireet ja jälkioireet ovat harvinaisia. Taudin toisessa vaiheessa on verenkierrossa todettavissa vasta-aineita TBE-virukselle.

Tautiin ei ole parantavaa hoitoa, mutta sairastunutta potilasta seurataan ja hoidetaan oireenmukaisesti yleensä sairaalassa.


Johanna Rautiainen, ell
johannaraut [ät] gmail.com


-

Suomen Vuohiyhdistys nyt Okrassa 3-6.7.2019!

Tervetuloa tutustumaan ja tekemään ostoksia vuohituotteista Suomen Vuohiyhdistyksen ständille Okraan Oripään lentokentälle 3-6.7.2019. Ostettavissa on erilaisia vuohituotteita kuten kutun maidosta tehtyjä juustoja ja shampoita sekä voiteita, vuohen taljoja ja nahkoja. Saatavilla on myös vuohiaiheisia T-paitoja, kestokasseja ja kelloja. Ständillä voi tutustua erilaisiin vuohenpitoon ja ruuanlaittoon liittyviin kirjoihin. Nähdään Oripäässä!
-

Vuohiseminaari 9.3.2018


VUOHISEMINAARI

Tervetuloa Luonnonvarakeskuksen ja Pro Agria Etelä-Pohjanmaan järjestämään Vuohiseminaariin. Seminaari on osa Luonnonvarakeskuksen koordinoiman Kansallisen eläingeenivaraohjelman vuoden 2018 toimenpiteitä.

Luonnonvarakeskus, Alimemtum, Myllytie 1, 31600 Jokioinen
Ilmoittautumiset 1.3.2018 mennessä 0295326139, mervi.honkatukia [ät] like.fi
Seminaariin voi osallistua myös etäyhteyden välityksellä.

Aamukahvit alkaen klo 9.30
10.00 Suomen vuohien historia, Auli Bläuer, Luonnonvarakeskus
10.20 Eläinjalostuslainsäädäntö, Sanna Varjus, Evira
11.00 Vuohien tuet nyt ja tulevaisuudessa, MMM
11.45 Vuohien keinosiemennys, Mikko Ranta-Huitti, HH Embryo Oy
12.15 LOUNAS (Lounasravintola Ruuhi)
13.00 Tuotosseurannan ideointi ja suunnittelu
Milla Alanco-Ollqvist, Pro Agria Etelä-Pohjanmaa, Vuohitalous elinkeinoksi
Markus Koivisto, vuohitilallisen omakohtaiset kokemukset
14.00 Vuohenmaito- ja lihamarkkinat
Ari Alhokoski, Juustoportti
14.20 Riitta Saloniemi, Saloniemen juustola
14.40 Susanna Kujala, Panelian vuohitila
15.00 KAHVIT
15.15 Muiden vuohituotteiden markkinat, Marja Hyytiä
16.00 Seminaarin päätös

-

Vuohiyhdistyksen mietteitä pukkikilien asiasta

Ruotsin tilanne lopetettavien kilien osalta sai paljon huomiota mediassa. Samantien toimittajat alkoivat selvittää Suomen tilannetta kilien osalta, ja monenlaisia kirjoituksia onkin julkaistu.
Tilanne on Suomessa osittain vastaava, mutta olemassa olevien vuohien vähäinen määrä onneksi pienentää Suomen lukuja. Vuohia Suomessa on noin 6000 kappaletta, joista vain noin puolet ovat tuotantoeläimiä, toinen puoli on lemmikki-, harraste-, tai kotitarvevuohia. Suomen kaikki tuontantovuohet ovat suomenvuohia, joka on maatiaisrotu, kuten esimerkiksi suomenkarjan lehmät. Suomenvuohet ovat terveitä, kestäviä ja vähänjalostettuja eläimiä.
Suomessa kutut elävät pihattonavetoissa, vapaana kestokuivikepohjalla, laumassa.
Kutun tarvitsee poikia, että se tuottaa maitoa. Suomenvuohi onneksi voi lypsää useita vuosia yhdellä poikimisella, joten sitä ei tarvitse astuttaa joka vuosi. Tämä tasaa syntyvien kilien määrää, ja siten myös lopetettavien pukkikilien määrää. Kuttukilit (naaraat) kasvavat lähes poikkeuksetta uusiksi lypsykutuiksi. Suomenvuohi on suomalainen alkuperäisrotu, vuosisatojen aikana maidontuotantoon kehittynyt, eikä kovin lihaisa, ja tämän takia pukkikilien lihakasvatus onkin ollut suomessa kannattamatonta, sillä syömäänsä rehuun nähden, pukkikili ei tuota lihaa kovinkaan paljoa. Kustannusten kattamiseksi, kilohinnan on oltava kaupan peruslihaa korkeampi, jolloin menekkiä ei juurikaan ole ollut. Vuosien varrella kasvattajakokeilijoita on löytynyt, mutta kerta toisensa jälkeen on jouduttu toteamaan, että rahaa meni enemmän kuin tuli, ja kilinkasvatus tilalla loppuu. Perusmatematiikkaa ja yritysoppia, jos rahaa menee enemmäin kuin tulee, toiminta on kannattamatonta, ja sitä ei kannata jatkaa.
Pukkikilien lopettaminen on aina ollut tuottajienkin mielestä erittäin kurjaa, sekä turhauttavaa. Maatalous pyörii joka tuotantosuunnalla pitkälti eu-tukien ja muun byrokratian määrämällä tavalla, ja pukkikileille ei ole tähän mennessä ollut vielä minkäänlaista kasvatukseen kannustavaa ja kannattavuutta lisäävää tukea, kuten muille lihantuotantoeläimille on ollut. Vuohituottajat saivat viimeinkin läpi uudelle eu-ohjelmakaudelle teuraskilin laatupalkkion, joka toivottavasti avaa ovet myös laajamittaiselle pukinkasvatukselle. Kasvatustiloja on aloittanut, ja se on hieno asia.
Pukkikileille on mietitty monenlaista hyödyntämistä lopettamisen sijaan. Kilinliha olisi oivallista ruokaa myös esimerkiksi koirille, mutta lait ja säädökset eivät anna vuohenkasvattajille mitään mahdollisuuksia myydä lihaa suoraan tilalta, edes koirille, sillä eläimet tulee merkitä ja rekisteröidä, teurastuttaa teurastamolla ja vasta sen jälkeen sitä voi myydä, kilohinnan kustannusten takia ollessa jo lähellä kahtakymppiä, josta siitäkään ei vielä voittoa tuottajalle jää, eikä edes vaivanpalkkaa merkitsemisestä, rekisteröinnistä, teurastamolle viemisestä, valmiin tuotteen noutamisesta ja jälleenmyynnistä. Hyvän asian puolesta senkin voisi tehdä, mutta ostajat kaikkoavat hinnan ollessa liian korkea. Ruoka-avuksikin kehitysmaihin kilejä on ehdotettu, mutta sitä koskee samat säädökset kuin muutakin myyntiä, lisäksi pitkä kuljetus niin eläville kileille, kuin lihalle on valitettavan toivoton ajatus. Maisemanhoitoon vuohet ovat oivallisia eläimiä, mutta silti niillekin tulee olla asianmukainen suoja, ruokinta ja hoito.
Lemmikkinä vuohi on mitä mainioin, mutta valitettavan usein keväällä lemmikiksi haetun kilin uusi omistaja ottaa syksyllä yhteyttä, ja kysyy että voisiko vuohen palauttaa tilalle, koska se ei olekaan enää kiva pieni eläinlapsi joka juo lasten tuttipullosta maitoa. Yksittäisen tai parin eläimen palauttaminen laumaan on vaikeaa, sillä vuohet eivät suhtaudu uusiin tulokkaisiin avoimin mielin. ”Kesäkilejä” myös myydään paljon lehtien ja netin myyntipalstoilla eteenpäin, eikä lähtötilan isäntäväellä ole enää mitään tietoa, miten eläin voi, ja missä se menee. Lyhyt, mutta hyvä elämä lienee silti parempi, kuin kenelle tahansa annettu, miten sattuu hoidettu vuohenalku. Tarkoitus ei toki ole yleistää, -eihän ikinä voi tietää millaiseen kotiin lemmikki joutuu, eläinlajiin katsomatta. Meillä on silti erittäin paljon hyviä lemmikkivuohen omistajia, jotka tekevät oman osansa tämän lähellä sukupuuttoa käyneen arvokkaan eläinlajin puolesta.
Vuohenliha on erittäin maukasta ja laadukasta. Se on riistamainen, vähärasvainen ja käy kaikkeen ruoanlaittoon. Sen käyttö ja kysyntä on onneksi lisääntynyt, ja toiveena on, että muutosten, asenteiden ja talouspuolen parantumisen ansiosta käyttöön saadaan 100% lihasta. Muutokset eivät tapahdu hetkessä, mutta mahdollisuudet ovat auenneet ja vuohenlihan tulevaisuus näyttää nyt valoisammalta kuin koskaan. Kyselkää lihaa, kokeilkaa sitä ja mainostakaa sitä, tämä on nyt koko vuohikansan asia.

-
-
-
 
   Etusivu   |   Ajankohtaista   |   Yhdistyksen esittely   |   Galleria   |   Suomenvuohen jalostus   |   Vuohen terveys   |   Poikiminen   |   Sorkkahuolto   |   Harjoittelijaksi vuohitilalle   |   Minulleko vuohi?   |   Yhteystiedot   |   Linkit   
103410  | Copyright © 2019 Suomen Vuohiyhdistys | Tekninen toteutus: Webbinen.net