www.suomenvuohiyhdistys.fi
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-

 
    Suomen Vuohiyhdistys Facebookissa
-

Vuohiseminaari 9.3.2018


VUOHISEMINAARI

Tervetuloa Luonnonvarakeskuksen ja Pro Agria Etelä-Pohjanmaan järjestämään Vuohiseminaariin. Seminaari on osa Luonnonvarakeskuksen koordinoiman Kansallisen eläingeenivaraohjelman vuoden 2018 toimenpiteitä.

Luonnonvarakeskus, Alimemtum, Myllytie 1, 31600 Jokioinen
Ilmoittautumiset 1.3.2018 mennessä 0295326139, mervi.honkatukia [ät] like.fi
Seminaariin voi osallistua myös etäyhteyden välityksellä.

Aamukahvit alkaen klo 9.30
10.00 Suomen vuohien historia, Auli Bläuer, Luonnonvarakeskus
10.20 Eläinjalostuslainsäädäntö, Sanna Varjus, Evira
11.00 Vuohien tuet nyt ja tulevaisuudessa, MMM
11.45 Vuohien keinosiemennys, Mikko Ranta-Huitti, HH Embryo Oy
12.15 LOUNAS (Lounasravintola Ruuhi)
13.00 Tuotosseurannan ideointi ja suunnittelu
Milla Alanco-Ollqvist, Pro Agria Etelä-Pohjanmaa, Vuohitalous elinkeinoksi
Markus Koivisto, vuohitilallisen omakohtaiset kokemukset
14.00 Vuohenmaito- ja lihamarkkinat
Ari Alhokoski, Juustoportti
14.20 Riitta Saloniemi, Saloniemen juustola
14.40 Susanna Kujala, Panelian vuohitila
15.00 KAHVIT
15.15 Muiden vuohituotteiden markkinat, Marja Hyytiä
16.00 Seminaarin päätös

-

Vuohiyhdistyksen mietteitä pukkikilien asiasta

Ruotsin tilanne lopetettavien kilien osalta sai paljon huomiota mediassa. Samantien toimittajat alkoivat selvittää Suomen tilannetta kilien osalta, ja monenlaisia kirjoituksia onkin julkaistu.
Tilanne on Suomessa osittain vastaava, mutta olemassa olevien vuohien vähäinen määrä onneksi pienentää Suomen lukuja. Vuohia Suomessa on noin 6000 kappaletta, joista vain noin puolet ovat tuotantoeläimiä, toinen puoli on lemmikki-, harraste-, tai kotitarvevuohia. Suomen kaikki tuontantovuohet ovat suomenvuohia, joka on maatiaisrotu, kuten esimerkiksi suomenkarjan lehmät. Suomenvuohet ovat terveitä, kestäviä ja vähänjalostettuja eläimiä.
Suomessa kutut elävät pihattonavetoissa, vapaana kestokuivikepohjalla, laumassa.
Kutun tarvitsee poikia, että se tuottaa maitoa. Suomenvuohi onneksi voi lypsää useita vuosia yhdellä poikimisella, joten sitä ei tarvitse astuttaa joka vuosi. Tämä tasaa syntyvien kilien määrää, ja siten myös lopetettavien pukkikilien määrää. Kuttukilit (naaraat) kasvavat lähes poikkeuksetta uusiksi lypsykutuiksi. Suomenvuohi on suomalainen alkuperäisrotu, vuosisatojen aikana maidontuotantoon kehittynyt, eikä kovin lihaisa, ja tämän takia pukkikilien lihakasvatus onkin ollut suomessa kannattamatonta, sillä syömäänsä rehuun nähden, pukkikili ei tuota lihaa kovinkaan paljoa. Kustannusten kattamiseksi, kilohinnan on oltava kaupan peruslihaa korkeampi, jolloin menekkiä ei juurikaan ole ollut. Vuosien varrella kasvattajakokeilijoita on löytynyt, mutta kerta toisensa jälkeen on jouduttu toteamaan, että rahaa meni enemmän kuin tuli, ja kilinkasvatus tilalla loppuu. Perusmatematiikkaa ja yritysoppia, jos rahaa menee enemmäin kuin tulee, toiminta on kannattamatonta, ja sitä ei kannata jatkaa.
Pukkikilien lopettaminen on aina ollut tuottajienkin mielestä erittäin kurjaa, sekä turhauttavaa. Maatalous pyörii joka tuotantosuunnalla pitkälti eu-tukien ja muun byrokratian määrämällä tavalla, ja pukkikileille ei ole tähän mennessä ollut vielä minkäänlaista kasvatukseen kannustavaa ja kannattavuutta lisäävää tukea, kuten muille lihantuotantoeläimille on ollut. Vuohituottajat saivat viimeinkin läpi uudelle eu-ohjelmakaudelle teuraskilin laatupalkkion, joka toivottavasti avaa ovet myös laajamittaiselle pukinkasvatukselle. Kasvatustiloja on aloittanut, ja se on hieno asia.
Pukkikileille on mietitty monenlaista hyödyntämistä lopettamisen sijaan. Kilinliha olisi oivallista ruokaa myös esimerkiksi koirille, mutta lait ja säädökset eivät anna vuohenkasvattajille mitään mahdollisuuksia myydä lihaa suoraan tilalta, edes koirille, sillä eläimet tulee merkitä ja rekisteröidä, teurastuttaa teurastamolla ja vasta sen jälkeen sitä voi myydä, kilohinnan kustannusten takia ollessa jo lähellä kahtakymppiä, josta siitäkään ei vielä voittoa tuottajalle jää, eikä edes vaivanpalkkaa merkitsemisestä, rekisteröinnistä, teurastamolle viemisestä, valmiin tuotteen noutamisesta ja jälleenmyynnistä. Hyvän asian puolesta senkin voisi tehdä, mutta ostajat kaikkoavat hinnan ollessa liian korkea. Ruoka-avuksikin kehitysmaihin kilejä on ehdotettu, mutta sitä koskee samat säädökset kuin muutakin myyntiä, lisäksi pitkä kuljetus niin eläville kileille, kuin lihalle on valitettavan toivoton ajatus. Maisemanhoitoon vuohet ovat oivallisia eläimiä, mutta silti niillekin tulee olla asianmukainen suoja, ruokinta ja hoito.
Lemmikkinä vuohi on mitä mainioin, mutta valitettavan usein keväällä lemmikiksi haetun kilin uusi omistaja ottaa syksyllä yhteyttä, ja kysyy että voisiko vuohen palauttaa tilalle, koska se ei olekaan enää kiva pieni eläinlapsi joka juo lasten tuttipullosta maitoa. Yksittäisen tai parin eläimen palauttaminen laumaan on vaikeaa, sillä vuohet eivät suhtaudu uusiin tulokkaisiin avoimin mielin. ”Kesäkilejä” myös myydään paljon lehtien ja netin myyntipalstoilla eteenpäin, eikä lähtötilan isäntäväellä ole enää mitään tietoa, miten eläin voi, ja missä se menee. Lyhyt, mutta hyvä elämä lienee silti parempi, kuin kenelle tahansa annettu, miten sattuu hoidettu vuohenalku. Tarkoitus ei toki ole yleistää, -eihän ikinä voi tietää millaiseen kotiin lemmikki joutuu, eläinlajiin katsomatta. Meillä on silti erittäin paljon hyviä lemmikkivuohen omistajia, jotka tekevät oman osansa tämän lähellä sukupuuttoa käyneen arvokkaan eläinlajin puolesta.
Vuohenliha on erittäin maukasta ja laadukasta. Se on riistamainen, vähärasvainen ja käy kaikkeen ruoanlaittoon. Sen käyttö ja kysyntä on onneksi lisääntynyt, ja toiveena on, että muutosten, asenteiden ja talouspuolen parantumisen ansiosta käyttöön saadaan 100% lihasta. Muutokset eivät tapahdu hetkessä, mutta mahdollisuudet ovat auenneet ja vuohenlihan tulevaisuus näyttää nyt valoisammalta kuin koskaan. Kyselkää lihaa, kokeilkaa sitä ja mainostakaa sitä, tämä on nyt koko vuohikansan asia.

-
-
-
 
   Etusivu   |   Ajankohtaista   |   Yhdistyksen esittely   |   Galleria   |   Yhteystiedot   |   Palaute/Yhteydenotto   |   Linkit   |   Pikkuisen tietoa vuohen terveydestä   |   Sorkkahuolto   |   Poikiminen   |   Minulleko vuohi?   
69220  | Copyright © 2018 Suomen Vuohiyhdistys | Tekninen toteutus: Webbinen.net